Tallustelun kulmakiviä: Itsemyötätunto
Olen viime aikoina pitänyt poikkeuspäiväkirjaa. Siihen on kertynyt kuvia take away-teemukillisista auringonpaisteessa, vihreästä nurmikosta ja vesiväripaletista. Olen leiponut pullaa, saunonut, tanssinut olohuoneessa ja neulonut villasukkaa. Kaikki hyviä ja kannatettavia poikkeusajan tekemisiä, mutta rehellisyyden nimessä on sanottava, että päiviä on monenlaisia.Tänään on päivä, jolloin päätäni särkee koska olen röhnöttänyt sohvalla huonossa asennossa ja niskani on mennyt jumiin. Söin lounaaksi näkkileipää ja valmiina ostamaani tomaattisoppaa. Tänään en ole ollut luova enkä tuottelias ja olo on jokseenkin plääh. Siksi itsemyötätunto on taito, jota tarvitaan joka päivä, mutta erityisesti poikkeusaikana.
Teksasin yliopiston kasvatuksellisen psykologian laitoksen apulaisprofessori Kristin Neff on tutkinut itsemyötätuntoa ja tehnyt sitä tunnetuksi. Neffin mukaan itsemyötätunnon kolme elementtiä ovat:
1) Kiltteys itseä kohtaan
2) Inhimillisyyden ymmärtäminen ja hyväksyminen
3) Tietoinen läsnäolo
Ihminen, joka on kiltti itseään kohtaan suhtautuu epäonnistumisiinsa, kärsimykseensä ja riittämättömyyden tunteisiinsa ymmärtäväisesti ja lempeästi sen sijaan, että kritisoisi itseään kun ei toimi kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Itselleen kiltti ihminen ymmärtää, että hankalissa tilanteissa on syytä päästää irti liian korkeista tavoitteista.
Inhimillisyyden ymmärtäminen ja hyväksyminen tarkoittaa sen tosiasian sisäistämistä, että me olemme kaikki epätäydellisiä ja se tekee meistä ihmisiä. Kaikki ihmiset kokevat toisinaan riittämättömyyttä, en ainoastaan "minä". Jokainen on siis pohjimmiltaan erehtyväinen, jossain suhteessa riittämätön ja taipuvainen mokaamiseen.
Tietoinen läsnäolo mahdollistaa negatiivisten tunteiden tarkastelun, hyväksymisen ja kokemisen ilman liioittelua tai vähättelyä. Ollessaan tietoisesti läsnä ihminen ei tuomitse tunteitaan eikä myöskään identifioidu liiaksi vain yhden negatiivisen tunteen mukaan. Esimerkiksi "Minusta tuntuu hankalalta, olen siis hankala ihminen".
Kristen Neffin mukaan itsemyötätunto ei juurikaan eroa toisia ihmisiä kohtaan tuntemastamme myötätunnosta. Yleinen ohje onkin, että meidän tulisi toimia itseämme kohtaan samoin kuin toimimme läheisiämme kohtaan. Ihmiset ovat usein nopeita kritisoimaan omia epäonnistumisiaan, mutta tuskin kukaan kritisoisi samalla tavalla hyvää ystäväänsä. Haukkumisen ja lyttäämisen sijaan hyvää ystävää lohdutetaan ja rohkaistaan yrittämään uudestaan, jos hän tulee kertomaan epäonnistumisestaan. Itsemyötätuntoisessa asenteessa onkin ennen kaikkea kyse siitä, että emme tuomitse ja kritisoi itseämme kun epäonnistumme tai kohtaamme vastoinkäymisiä vaan olemme hankaluuksien kohdatessa lempeitä ja ymmärtäväisiä. Kukaan ei kuitenkaan voi olla täydellinen, eikä tarvitsekaan olla.
Itsemyötätunto ei ole itsesääliä tai itsensä "päästämistä liian helpolla". Se eroaa myös itsetunnon käsitteestä siinä, että ollakseen itsemyötätuntoinen ei välttämättä tarvitse pitää itseään hyvänä tyyppinä, vaikka siitä apua onkin. Itsesäälille on tyypillistä omiin ongelmiin uppoaminen ja niihin sulkeutuminen ilman pyrkimystä eteenpäin. Itsemyötätunto ohjaa päästämään irti ongelmista kun ne on ensin hyväksynyt. Onhan ongelmiin joutuminen inhimillistä, sitä sattuu kaikille joskus. Vaikka joskus tuntuu siltä, että erityisen huonon päivän jälkeen kilteintä on syödä litra jäätelöä yhdeltä istumalta ja tuijottaa aivot narikkaan-viihdettä koko viikonloppu, pitkällä aikavälillä itsemyötätuntoisempi valinta on pyrkiä pitämään itsestään hyvää huolta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jäätelö-överitkin on toki joskus sallittuja. 😊
Jos siis yritän suhtautua plääh-päivääni itsemyötätuntoisesti, niin voin todeta, että joka päivä ei tarvitse olla luova tai tuottelias ja oikeastaan päivää on vielä jäljellä, samoin päivänvaloa, joten niitä tuotteliaita ja "oikeita" asioita ehtii halutessaan kyllä tekemään. Lisäksi olen tyytyväinen siitä, että muistin itsemyötätunto-käsitteen olemassaolon ja sain vielä viritettyä itseni tutkijavaihteelle tämän blogikirjoituksen taustatyön tekemistä varten. Loppujen lopuksi sain luotua ja tehtyä jotain plääh-olosta huolimatta. 💪
Lähde
Kommentit
Lähetä kommentti